|
Fiat 131 Abarth
|
|
|
1.2. Serveri on ihan pimeä, sulki nettisivuni koska kävijöitä on ollut LIIKAA!!!! Kiitos siitä TEILLE, heh. Ei vainen käykää vain useammin! No, projekti on kääntynyt kohti voittoa. Kampiakseli saapui ja on jo käytetty tasapainotuksessa. Juttu sinällään, koska maksoi 300mk ja totesivat vain että on tasapainossa! Harvoin on nähty kuulemma että on tehtaan jäljiltä balanssissa. Kanavat puhdistin ja juuri hakkasin uudet plommit kanaviin. Kaulat kiillottelin 800 paperilla, karkeampikin olisi käynyt, mutta hyllyssä olivain 60 ja se on vähän liian karkeaa. Lohko porattiin eilen, illalla koe kokosin sen ja tänään vein lohkon tason madallukseen, niin että mäntä tulee 0,6mm yli lohkon. Kiertokangenkin väsäsin toissayönä (meni kahteen), ja se oli hieman soikea. Myös kolmosen kanki oli saanut lommoja, joten sekin tarkistettiin ja soikeahan se oli. Oikeastaan olisi pitänyt käyttää myös kaksi muuta tarkistettavana, mutta ne ovat olleet rauhassa muuten, joten en nyt niitä tarkistuttanut. Mäntää käytettiin kylän näppärimmällä sorvarilla, ja hän teki 1/100mm tarkkuudella ylimmän männänrengasuran takaisin mittaan, ja lisäksi oikaisi männän yläreunan lytistymän. Toivotaan vain ettei siihen tullut hiushalkeamia... Kanteen sain molemmat uudet venttiilit tänään, pitää vain asentaa paikoilleen. Tarkoituksena olisi saada kaikki koottua niin että lohkon voi nostaa paikoilleen maanantaina. Osat odottavat pestyinä tallilla jos vain pääsisin niitä kokoamaan lohkoon. Tärkeimpänä kaikista yritin korjata vahingon aiheuttajan pois. Eli teimme uuden öljypohjan, vietin sitä tehdessäni pari tuntia Guy Croftin kirjan kanssa, sitten kolme tuntia öljypohjaa tehden. Nyt se on XXXXXXXXXXXXXXXXXXXL kokoa, arviosin öljyjärjestelmän tilavuudeksi n. 7 litraa. Ei lopu öljy ihan heti! Otin käyttöön Ritmo 130 Abarthin öljynsuodattimen jalan, jolla suodatin kääntyy kyljelleen, tämä antaa lisätilaa öljypohjan laajennukselle. Syvensin öljypohjaa entisestä 1,5cm, jotta imusiivilän alle jää tilaa. Lisäksi uhrasin kolme ajatusta loiskelevyjen suunnitteluun. Lisäksi noudin ullakolta entisessä voimamoottorissa olleen absoluuttisen loiskelevyn. Se otti itseensä Mikkelin kannokossa, jolloin sitä ei asennettu uuteen. Nyt oikaisin sen, ja se tulee paikoilleen. Tuo loiskelevyhän toimii niin että kun kampiakseli ja kiertokanget ovat jo paikoillaan, asetetaan eräänlainen mini öljypohja, joka peittää koko kampikammion. Tämän jälkeen peltiin jätettyjen reikien kohdalta asennetaan öljypumppu ja paluuputki. Tämä pelti estää TÄYSIN öljyn pääsyn kampikammioon vaahdotettavaksi. Pelti "roikkuu" keskeltä, ja tässä matalimmassa kohdassa on muutamia reikiä jotta kampikammion roiskeöljy pääsee valumaan. Tämän absoluuttisen öljypohjan lisäksi varsinaisen öljynpinnan yläpuolella on perinteisempi loiskelevy. Öljypohjan sivuille tehdyt laajennukset on eristetty pelleillä joissa on puolenkymmentä reikää päästämässä öljyä laajennuksiin. Pellin alle jää n. 1,5-2,0 cm korkea aukko josta kaarteeseen ajettaessa sisäkurvin puoleinen laajennus luovuttaa öljyn imusiivilälle. Uskoisin että tällä rakenteella varmistamme a.) imusiivilälle riittävän öljyntarjonnan b.) estämme öljyn vaahdottumisen c.) vältämme tehohäviön kun veivi ei ui öljyssä d.) lisääntyneen tilavuuden ansiosta lämmöt pysyvät kurissa e.) vältämme valtavien paukkujen aiheuttamat lisälaskut. Olemme siis päässeet takaisin aikatauluun. Maanantaina lohko paikoilleen, viimeistään tiistaina auto pyörimään. Sitten vain sisäänajoa. Iveco edistyy myös, teimme siihen jatko-ohjaamolle lämmityslaitteen. Siinä kiertää jo lämmin vesi, mutta puhaltimelta puuttuu sähköt. Hiekkapuhallusaika on varattu ensi viikolle, jonka jälkeen saamme massattua helmat, tämän jälkeen vain maalia päälle. Keulan osat haettiin maalarilta, hienoja ovat, kirkkaan keltaisia. Ne pitäisi nostaa paikoilleen pikimmiten. Mutta kiirettä pukkaa. Onneksi Sirviön tiimi lainasi traileria Tunturirallia varten, ja teki uudet lukitukset luukkuihin. Edes se on tehty alta pois, he myös laittoivat alle talvirenkaat. Poikien kisa meni hieman läskiksi, olivat johdossa kunnes vaihteistosta hävisivät kaikki muut paitsi nelosvaihde... No, pokaali tuli silti, onnea pojille! Mutta nyt taas työ kutsuu, joten tienaamaan jotta pääsen tuhlaamaan!
3.1 Mahatauti iski eilen ja sairaslomallehan sitä piti sitten jäädä. Onneksi tänään sunnuntaina alkaa vointi olla jo vähän parempi. Pitää yrittää ehtiä jossakin välissä käydä hieman kokoamassa moottoria lisää, kevyttä homma voi tehdä varmaan vähän kipeänäkin?! No, toissa iltana ehdin jo paukutella kampiakseliin öljykanavien tulpat, ja nostin kampiakselin jo kiinni lohkoon. Ehdin myös laittaa kampiakselin stefa kopat kiinni. Jos tänään voisin koota kiertokangit ja männät koneeseen, ei siitä enää paljoa puuttuisikaan. Onneksi tämä nyt etenee edes jotenkin, eli olemme lähes aikataulussa. Jämsärallin tulokset olivat A-junnujen osalta sitä mitä pelkäsimmekin. Eli Teiskonen on NOPEA, ikävää, vaikuttaa suorastaan ylivoimaiselta. Mutta jospa se vauhti ei Cupissa olisi enää ihan niin ylivoimaista, jotta Cupissa säilyisi jännitys vähän pidempään. Varneslahden uudessa voimamoottorissa tuntuu olevan kannentiiviste ongelmia, joten Jämsä oli Mikolta jäänyt väliin. Jospa tuo ongelma korjaantuu ennen Lempäälää.
8.1. F-cupin osanottajaluettelot on näkyvillä Tenabin sivuilla, ja lähtöluettelo Lempäälän ensimmäiseen osakilpailuunkin löytyy Tenabilta ja tarkka paikka on tässä. Lähtöjöitä on karsea määrä A-junnuissakin, ja meidän luokkamme on toiseksi suurin kaikista Cupin luokista. Yli 40 autoa luokassa tietää että mukaan sopii häiritsevän nopeita kuljettajia liikaa! Ei voi haaveillakkaan ajavansa voitoista, pitää tyytyä ajamaan viiden kärkeen, ja pyrkiä pysymään siinä kaikissa osakilpailuissa. Tuokaan ei tule olemaan liian helppoa, siitä olen varma! Kilpuri laitettiin toissailtana pyörimään. Pyörii hyvin ja tasaisesti, ja tuntuu terhakalta. Onhan sitä pyöritetty jo n. 5min, joten ei ole vielä päässyt menemään väljäksi. Käynnistämistä ennen kokoilin moottorista viimeisiä juttuja, ja mm. pudotin rojua tulpan reiästä männänpäälle, ja öljypumpun rattaan sain tipahtamaan öljypohjaan! Tulipahan yhden tunnin ylimääräinen puhdetyö. Konehuone olisikin nyt valmis, kunhan laitan vielä jakohihnansuojan ja tarkistan sytytyksen ajoituksen. Jaa, tulihan siinä vielä omituinen ylläri kun, kannen vesiletkun lähtö oli propannut itsekseen toisen 6mm kierteen. Pitää vielä illalla käydä irroittamassa ja korjaamassa. Sitten vielä kitkapyörät alle ja eikun menoksi sisäänajoja ajamaan. Ensiviikolla on vielä puuhaa kun äänenvaimennin pitää villoittaa uudelleen, ja toinen etulokkari pitäisi maalata. Huomenna lähden Auto-ja Konekorjaamo Pitkäsen pajalle laittamaan Ivecon vetokoukkua ja takaovia. Samalla huoltotiimi tulee kaveriksi ja vaihdamme uudemman mallisen Ivecon keulan paikoilleen. Tulee autosta aika paljon fiksumman näköinen. Tiku oli eilen katsastanut lisäpenkit, eli auto on nyt 3+3 paikkainen. Pitää vielä nostaa väliseinä paikalleen. Verhoilut jäävät nyt tekemättä, mutta jospa tuo yksi kilpailu menisi ihan puupintoja katsellessa? Myös huoltohyllyt pitäisi tehdä, mutta ei aika kaikkeen riitä millään. Jatko-ohjaamossa on jo lisälämmitin, mutta siitäkin puuttuu vielä sähköt, joten ei se kovin paljoa siellä lämmitä mieltä. Kaikenkaikkiaan olemme aikataulussa, mitään ihmeellistä ei ole, kärri katsastetaan ensi viikolla, joten kalusto on nyt katsastettu sitten kokonaan lailliseksi, eipähän tarvitse pelätä poliisia. Jännitys tiivistyy. Minkähänlainen keli Lempäälässä mahtaa olla? Olen ajatellut jättää kaikki hyvät pyörät pois jos keli jatkuu tämänkaltaisena, kerään tutuilta huonoja, mutta piikikkäitä pyöriä. Vaihdamme sitten näitä huonohkoja vaikka joka pätkälle, jotta ei käy niin että ajamme hyvillä pari pätkää ja loppukisassa ei olekkaan enää piikkisiä pyöriä?!
13.2. Iveco edistyy, uusi keula on paikoillaan, ja äsken tilasin siihen konepeltiin ilmanottoaukon muovin. Uusi umpio ja vilkku odottaa Vartiaisen Markolla ( http://vrt.20m.com ). Väliseinä on laitettu paikoilleen, vetokoukku kiinnitetty, ja takahelman laitoin uuden. Vielä pitää hiekkapuhaltaa helmat, ja tehdä takaovet, ne ovat todella surkeassa kunnossa, myös vanteet pitää maalata. Sitten vasta teippaamme Ivecon tiimi teippeihin, tällähetkellä se ei ole kovin edustavan näköinen, voisi olla mainos negatiivistä. Tosin nuo jäävät ensiviikkoon. Iveco Finlandin lahjoittamat tiimitakit saivat juuri Woikosken brodeeraukset, samoin kuin Italkonin (Fiatin maahantuoja) lahjoittamat fleece pusakatkin. Suurkiitokset molemmille henkisestä tuesta, ja tiimin yhtenäisestä ulkonäöstä! Kilpa-auto on periaatteessa valmis, sisäänajot ovat tälläkin hetkellä menossa. Tiku oli jo ajanut n. 100km ja 1,5 h, vain seosmittari sekoilee, muuten kuulemma pelaa kuin enkeli. Enkelin toinen siipi, eli oikea etulokkari vain on vieläkin maalaamatta. Sitten kaikki on kunnossa Lempäälään. Viimekauden F-cuppiin oli suuremmat tunteet kuin nyt. Nyt yksi kausi on nähty, ja suurin glamour on jo poissa ;) Lisäksi tätä alkavaa kautta latistaa moottorin rikkoutumisesta johtuvat rahoitus ongelmat, eli rengasrahat käytettiin moottoriin. Harmillista, mutta onneksi kelitkin Lempäälään ovat ilmeisesti sellaiset ettei uusia renkaita olisi kannattanut laittaakkaan. Odotukset sijoituksesta asettuvat luokka viidennen seutuville. Luokka on tänä vuonna todella kova, ja nopeimpien vauhtiin emme varmastikkaan ehdi. Erot tulevat myös olemaan niin pieniä, että lähdemme ajamaan hieman maksimivauhdin alle, mutta mahdollisimman tasaisia tuloksia jolloin ehkä ajatkin ovat kivoja. Paineita ei ole minkäänlaisia, koska arvelen sijoitusten olevan joka tapauksessa kärjen takana. Mutta jospa yllätys on positiivinen ja olemmekin riittävän nopeita!
17.2. Lempäälän reissu tuli tehtyä ja keskeytyshän sieltä tuli. Mahtavaa. Lisää asiasta löytyy täältä. Kisasta jäi kuitenkin hyvä maku, koska moottori ei ilmeisesti rikkoontunut. Ajoimme n. 15km tuon öljynsuotimen irtoamisen jälkeen, eikä moottori naputa vieläkään. Nyt alkuviikosta kokeilemme öljyn lisäyksen jälkeen antaa autolle hanaa kunnolla ja kuunnellaan alkaako laakeri naputtaa. Moottorin avaaminen vie minimissään kaksi päivää, ja ennusmerkit ovat kuitenkin sen kaltaiset että suurin osa tutuista luottaisi laakereiden kuntoon. Sitten ylävesiletkun vaihto, ja auton ulkopuolista puleeraamista. Etulokkari maalataan ja etuspoileri samoin. Lisäksi vielä osa teipeistä on laittamatta paikoilleen. Iveco pelasi ihan hienosti, mutta takatila oli varsin viileä, silikonia reikiin ja lukkoremonttikin pitäisi tehdä jotta tavarat saisi lukkojen taa. Sivuovi ja takaovet pitää remontoida, mutta eiköhän se siitä.
23.2. Onni on hylännyt tiimin täysin. Keskiviikkona lähdimme testaamaan moottoria, josko se pelaa normaalisti. Eikä pelannut todellakaan. Tiku ajeli ensin jäällä n. 10kierrosta hieman pienemmillä kierroksilla. Sitten ajovuoroon tulin minä, ja annoin koneelle runtua kokonaista puolikierrosta. Sitten hävisivät vedot, ja alkoi tupsutus ja napsutus yms. omituinen ääni. Äkkinäiselle olisi alkanut jo tulla epätoivo, mutta rytkytimme auton kärriin ja menimme paistamaan makkaraa. Kiitos Kuosmasen Mikalle radan lainasta ja makkaranpaistomahdollisuudesta! Illalla Tiku mittasi puristuspaineet, ja hehe, ykkösessä ja kakkosessa n. 3-3,5kg painetta. Kolmosen ja nelosen paine järkevämpi 13,5kg. Sitten alkoi minun työvuoroni klo 21.00 ja irroitin kannen. Ja siellähän se odotettu vika luurasi, sylinterien väli oli palanut kokonaan pois kannentiivisteestä. Ajattelin että no aika vähällä selvisimme kuitenkin. Kunnes katsoin tarkemmin lohkoa ja ajattelin että on tainnut polttaa rautaan jotakin sylinterien väliin. Se lähti kuitenkin rapsuttamalla pois. Sitten katsoin tarkemmin sylinterinkantta... Sinneppä olikin sulanut kuoppa, n.2mm syvä ja 5mm leveä. Eipä taitaisi kansi pitää enää. Kansi oli jo niin ohut että madallusvaraa n. 0,2mm... Ei paniikkia, kansi osiksi, ja aamulla vein paikallisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajalle hitsattavaksi. Kansi ensin uunissa kuumaksi, sitten Tigillä nätti sauma, ja uuniin jäähtymään. Kansi koneistajalle, joka veti n. 0,1-0,2mm lastun kannesta. Ja voila, kansi on jälleen käyttökuntoinen. Samaan aikaan soitin Konetiiviste Lindgrenille ja valitin työnlaatua, koska vika oli tullut siitä, että sylinterien reiät eivät olleet aivan kohdallaan, ja mäntä oli lyönyt liekkirenkaan puhki, siitä paine pääsi kannentiivisteen massan sisään. Lindgren ei suostunut myöntämään täyttä syyllisyyttään, mutta tuli vastaan sen verran että sain 66% alennuksen tiivisteestä. Ihan hyvä, kyllähän tässä oli omaakin syytä, koska olisihan minun pitänyt tarkistaa että männät sopivat liikkumaan tiivisteen läpi. Opetushan siitäkin tuli, ja oppina on se että otimme lohkon pois, männät irti ja viemme ne sorvarille joka saa tehdä tilaa männän reunaan. Samalla sitä tehdään niin paljon että voimme jossakin vaiheessa kokeilla vakiotiivistettäkin. Tulisi aika paljon halvemmaksikin kun niitä saa á 80mk ja nämä kisatiivisteet maksavat n. 500-650mk kappaleelta. Yksintein tarkistamme myös luonnollisesti kiertokangen laakerit, niissähän voi olla vaurioita tuon Lempäälän suodattimen irtoamisen takia. Huomasimme myös että startin pitkät vaarnaruuvit olivat taas pyörineet auki. Ne pitänee joko hitsata kiinni, tai tehdä lankavarmistus. Alkaa noita kierroksia olemaan koneessa niin paljon että kaikenlaisia värinöitä tulee haittaamaan ruuvien kiinni pysymistä. Suodatinkin laitetaan klemmari/jousi patentilla vetoon kiinnippäin. Ei pitäisi senkään enää aueta. Sitten pieni kertaus miten viime vuosien kisat Tuupovaaran voiton jälkeen ovat menneet; Tuupovaara ei mitään ongelmia koko kisassa. Heti Tuupovaaran jälkeen mäntä rikkoontui ja särki lohkonkin. Virrat kaasuvaijeri hirtti, etujarrut hävisivät, laturin kannake katkesi Leppävirta Tiku sutkautti auton ojaan Oulu kaasuhirtti, vaihteet pomppivat pois päältä, etujarrut katoilivat ja ajoin ojaan Kuopio kannentiiviste paloi Kaavi kannentiiviste paloi ja kansi vääntyi pahasti Naantali kaasuhirtti, laturi hajosi totaalisesti, kaasuvaijeri luisti niin että puolikaasua pelasi Kouvola vaihteistosta katkesi siirtäjä n. 1km ekanpätkän lähdöstä Mikkeli auto pelasi hienosti, kunnes ajoimme ojaan, siinä etupää vääntyi konehajosi yms. Lapinlahti kiertokanginlaakeri leikkasi, ja lohkoon tuli reikä Lempäälä auto pelasi muuten mutta sytytys persiillään, sitten irtosi öljynsuodin Eli olemme keskeyttäneet neljä rallia putkeen, sitä ennen ajetut neljä kisaa olivat ongelmia täynnä. Puoleentoista vuoteen ei ole ollut yhtään kisaa jossa ei olisi ollut isoja ongelmia. Milloinkahan onni kääntyy taas? Tosin monet noista vioista olisi ollut korjattavissa ja huomattavissa hyvissä ajoin, varsinkin tuo kaasuvaijerin hirttäminen oli tyhjänpäiväistä, tosin katkennutta moottorinkannake kumia on lähes mahdoton huomata sitä irroittamatta. Uskon vakaasti että ongelmat ovat nyt ohi. Sonkajärvellä ajetaan voitosta, olettaen ettei Sirviö kotiteillään aja aivan uskomatonta vauhtia. Myös Vartiaisen Marko tarjoaa pahan vastuksen samoin Suonenjoen Korhonen. Kajaanistakin on tulossa paha kaveri ajamaan. Mutta sittenpähän nähdään. Kone PELAA (pakko, pakko..) viimeinkin ja tehoissa emme anna paljoa tasoitusta, autokin on aika hyvä ajettava, renkaat ovat aika huonoja mutta riittäviä, ja kilometrejä on kohtuullisesti takana. Verenmaku on jo suussa.....
25.2. Huoltopäällikkö Markku Repo tuli tänään kaveriksi rakentamaan figeä. Tiku ja Markku maalasivat harmaan etulokkarin keltaisemmaksi, ihan kiva siitä tuli. Lisäksi pojat nyhräsivät konepellin saranoihin uudet tiukemmat tapit, entisistä olikin harmia ihan liiaksi. Lisäksi äänenvaimennin on villoitettu, ja sisäosat rakennettu niin etteivät hölskä eli eivät rämise. Jospa onnistuu pitämään äänet alle 100dB. Eilen illalla kokosin kantta, ja huomasin kolmosen venttiilin olevan vääntynyt. Tänä aamuna vein ensin männät sorvarille, sitten Kuopion Koneistustekniikkaan oikaisuttamaan venttiiliä. Imuvenat ovat rosteria joten niitä voi vähän väännelläkkin. Muutenhan olisi kannattanut laittaa uusi venttiili mutta olisi tullut perjantaiksi, eikä aika olisi riittänyt enää koota konetta. Menin tallille ihmettelemään poikien rakentelu vimmaa, ja kokosin kannen valmiiksi. Muutama venttiilin välys jäi pieleen, mutta tuskinpa sillä mitään suurta merkitystä on. Sitten käytin öljynsuodattimen irti ja tarkistin ettei termostaatin kiristävä ruuvi ole löystynyt, ei ollut. Sitten kiristin öljynsuodattimen niin tiukkaan kuin käsi jaksaa. Illalla kävin hakemassa männät sorvarilta ihan mukavan näköiset niistäkin oli tullut. Vielä myöhemmin illalla eli ihan äsken (22.30) menin vielä tallille ja asensin männät kiertokankeihin kiinni. Huomenna tulee uudet kiertokangin laakerit, sitten voin koota lohkon. Sitten pitää vielä korjata vaihdekepin pakkilukko, tahmoo yläasentoon. Huomenna tuskin ehdin asentaa lohkoa paikoilleen. Se jää Tikulle ja Markulle jotka tulevat keskiviikkona sitä tekemään. Keskiviikko iltana minun pitää laittaa kansi paikoilleen, ja ajoittaa kone pyörivään kuntoon. Torstaina Markku noutaa auton ja vie jo Sonkajärvelle, siellä sitten ajelee vähän laakereille sisäänajoa. Siis jos asiat KERRANKIN menisivät suunnitelmien mukaan.
|
|