Autoon tulee vikoja jotka eivät kertakaikkiaan tunnu olevan mahdollisia! Tai sitten uni silmässä asennetaan 02.00 aamulla ja tulosta näkee sitten kisoissa...

Tässä muutamia esimerkkejä matkan varrelta.

Aikoinaan olin kartturina kaverini (Terveisiä Arille) 1,6 Kent Escortissa, auto ei ollut mitenkään mielettömän hyvin rakennettu.

 Sittenpä eräässä rallissa startti alkoi toimia huonosti, kohta se ei toiminut enää ollenkaan. Syy? startin pultit olivat jääneet kirimättä ja startti putosi johtojen varaan. Korjaus? Juuri EKn lähdössä olleesta pusikosta lahoja puun kappaleita joilla kiilasimme startin niin ettei kaapelit yltäisi runkoon!! Ja kesti jopa maaliin. Tosin loppumatkasta kytkinkin tuntui jo kummalta? Kas laatikkokin oli kirimättä!!

Toisessa kisassa moottoria alkoi vaivata pitkällä pätkällä omituinen käyntihäiriö, veto alkoi loppua ja kone räpätti omituisesti. Onneksi naseva huoltomies hokasi vian.  Syy? Kaasuttimien välinen bensaletku meni iskunvaimentimien tukitangon yli, moottorin kannakekumi oli pettänyt ja kone roikkui kyseisen letkun varassa, letku rutussa ja toinen kaasutin ei saanut bensaa! 

Taisipa olla sama kilpailu kuin edellinen ja laturin merkkivalo alkoi killottaa silmään. Syy? Laturinhihnan kiristysrauta mennyt poikki ja hihna löysällä. Korjaus? Huollon vieressä olleesta halkopinosta klapi jonka huoltomiehet pieksivät laturin ja lohkon väliin!! Ja maaliin tästäkin kisasta.

 

Mutta on sitä kämmätty omallakin autolla vuosien saatossa, pahimpia mokia tuli kun opiskelimme juttuja sprinttiautolla.

Oli 850 Fiat 2,0 TC koneella, siinä kuplan laatikko. No, liitos ei ollut kovin ammattitaidolla toteutettu ja vaihteisto sylki öljyt aina kytkimelle. Kesti ajaa vain esim. 5min ja kytkin jo luisti älyttömästi. Kuitenkin edessä oli ensimmäinen kisa ikinä ja sinne oli päästävä. Korjaus? Kokosimme kuivan kytkimen ja jätimme laatikosta öljyt kokonaan pois(!) Ideana oli että "kyllä se yhden sprintin kestää", mutta ei kestänyt !! Oli muuten sinisiä akseleita ja laakereita kun avasimme sen !!! Kyseinen huono liitos sitten myöhemmin rikkoi kytkinlevyn, boori irtosi levystä kuin leikattuna.

No taas mentiin ja Kuopiossa sprintissä auto hieman lämpesi ja syylärin korkki joka oli järjestelmän ilmaamisen takia moottorin takana/päällä sylki vedet virranjakajan päälle ja eka ajovuoro meni siihen pilalle. Katselimme innokkaana miten toisella ajovuorolla muut vedättävät, kun huomasin että about kaksi sekuntia omaan ajovuoroon. Luuletko että muistimme pihdeillä kiriä korkin kiinnitys läppiä kuten suunnittelimme? Tasan ei ja taas röpötti.

Tuosta murheenkryynistä putosi pakoputki ainakin kahdessa sprintissä ja rengas yhdessä, kivi meni jakohihnan väliin ainakin kolmesti ja vaihteistoja rikoimme jotain viisi tai kuusi. Jäsentenvälisissä hirtti kaasu, ja metsään. Vetoakseli katkesi pari - kolme kertaa yms. yms. yms. Auto oli sen luokan patentti että ihan itkettää kaverin puolesta jolla auto nyt on.

Sitten 131 sprintti auto, jakohihnan suoja ei jostakin syystä käynyt koneremontin jälkeen oikein paikoilleen vaan jäi hankaamaan hihnapyörään. No laitoimme läpivientikumin suojan ja lohkon väliin ruuvin kohdalle ja saimme näin muutaman millin pelivaraa. Kuis kävi? No tietty se ruuvi irtosi kun sitä ei voinut kiriä kunnolla, kumi putosi hihnan väliin ja hihna hyppäsi. Arvaa montako venttiiliä vääntyi? Ja tämä siis juuri kun ajoimme sprintin katsastuksesta varikolle. Äkkiä hihna kohdalleen ja ajamaan. Kesti onneksi venttiilit katkeamatta.

Toisen kerran samalla autolla, katselimme  muiden ajoa omaa vuoroa odotellessa. Juuri ennen lähtöä autolle ja kas, ei virtoja missään. Kauhea hätä  ja häsläys, pääkytkimen toinen kaapeli oli päättänyt juuri irrota! 

Sitten säädin hieman ko. autosta polttoaineen pintoja. No jäsentenvälisissä kesti kolmannelle kierrokselle jääradalla kun kammiot meni tyhjäksi ja taas röpötti.  Aaarrrghh!!

 

Onneksi sitten saimme tuon ralli Miran valmiiksi, siinä ei enää niin paljon ollut aloittelijamaisia vikoja, mutta oli jotain siinäkin....

Laitoimme autoon keveyden takia Skodan alumiini syylärin, eka ralli joka oli kovalla pakkasella meni ihan hyvin. Sitten seuraava oli melkein nolla kelissä. Kone keitti kaikilla yli 8km pätkillä. OIisko ollut jotain viisi pätkää yli 8km!?! Yhden pätkän maalissa lämpöä jotain tuhatsata astetta ja vettä ei enää koneessa ollenkaan. Huoltoon ei saanut sen aikaisilla NMT verkoilla yhteyttä. Auto ATn jälkeen heti parkkiin ja vettä etsimään. Ainakin neljä taloa oli ihan vieressä, ei tietysti ketään kotona. Eikun räystästipun alta sankko ja siitä enimmät puunlehdet pois ja vedet syyläriin. Huolto olikin sitten satametriä eteenpäin risteyksessä odottamassa.... Omituista kyllä vauhti riitti tässäkin kisassa pokaaleille, vaikka ojassakin olimme niin että takana tuleva ehti ohi. 

Sitten syyläri jo vaihdettiinkin mutta erehdyimme virittämään jostain Datsunista termostaattikotelon  (Fiuden oma on hirmuinen hässäkkä letkujen välissä) kanteen, siitä sitten piti vetää jostain syystä 8mm letku jonnekin. No kun ei ollut muuta niin laitoimme sitten paineilmaletkua. Sekun lämpesi, se kutistui ja kesken pätkän ampui helevettiin sekä itsensä että vedet. Ja eikun -23pakkasta ja 1,5h odottamaan huoltoa. n. 25mk uusi letku ja klemmari.

Siinä oli sitten Ladan perä aluksi, siinä ei meinannut pysyä murikka millään kiinni, aina ruuvit löystyivät. Viimein laitoimme pinnapultit ja nylok mutterit liimalla kiinni. Eipä pysynyt, öljyt mäkeen kesken harjoitusajon ja hampaat sileeks. Olisi vissiin pitänyt käyttää Kemppi liimaa. Uusi Volvon perävälitys ja lukko sekä aihio n. 5500mk

Yhtenä talvena menimme ekaa kertaa ajamaan ja paikkana jäsentenväliset. Olipa käynyt niin että polttoaine korkissa olevasta ilmareiästä vesi oli päässyt tankkiin ja aiheutti polttoaine putken jäätymisen. Meni aika kauan ennenkuin hokattiin. 

Siitä viisastuneena laitoimme uuden korkin jossa reikiä ei ulospäin näy. Ekalla EKlla seuraavassa rallissa kävi sitten niin että korvausilmaa ei tullutkaan enää mistään ja alipaine esti polttoaineen saannin, ja taas röpötti.  Harjoiteltaessa emme ajaneet yhtä pitkään kerrallaan, jolloin ilmaa ehti tulla pienistäkin rakosista. Korjaukseen letkua ja liittimiä n. 50mk

Ajoimmepa sitten jossain rallissa hankeen, no, auto ei millään lähtenyt pyörimään sen jälkeen. Kotona tutkimaan, ja huomasimme että kyllä siinä syylärin alla pitää olla se pelti ettei lumi mene konehuoneeseen ja siellä jakohihnan alle. Onneksi ei muuta särkenyt. Korjaukseen alumiiniä n. 20mk.

 

Pokaaleita kuitenkin tuli aina välillä mutta vuosi 1999 olikin sitten helvetillinen

Sitten yhdessä sprintissä käyttämämme Opelin kampiakselin hihnapyörä (kevyempi kuin Fiuden) irtosi pistehitsauksistaan, hihna mäkeen ja taas vedet jakajaan ja röpötystä. n. 50mk

Seuraavassa rallissa vesipumpun hihnapyörä repesi keskeltä siirtymällä. n. 20mk (älä oikaise puuhun ajettua hihnapyörää takaisin paikoilleen..)

Seuraavassa rallissa kaasuvivuston säätöä lukinnut lanka sokka meni omia aikojaan poikki ja vivusto irtosi, 3min pätkällä kiinnitystä. Ennen sitä olimme luokassa toisena... n. 50penniä

Seuraavassa rallissa ajoin taas penkalle, ja sitä sitten kirimään menetettyä aikaa. Pätkän jälkeen kuului koneesta omituinen naputus (arvelimme että ylikierroksilla ehkä pakoventtiili vääntyi, sitä teki aina joskus) mutta huoltoon mennessä ääni hiljeni. Seuraavalla pätkällä se lautanen sitten putosi männän päälle. Mäntä räjähti, venttiilit pakeni kauhuissaan kanaviin, kiertokanki huusi apua lohkon ulkopuolelta ja kuskit veti illalla känniä. n. 6000mk

Ko. moottorin kampiakseli tarkastutettiin koneistamolla ja siellä hioivat muutaman naarmun pois. Eivät ilmeisesti särötarkastaneet. Uusi moottori ehti pyöriä 1000km sisäänajoa ja sitten leikkasi kiertokangen laakeri. n. 500mk

Eikun homma uusiksi ja hioimme sen kaulan taas. Nyt 200km sisäänajoa ja leikkasi kiinni. Tietysti vielä olimme ehtineet ajaa 300km pohjanmaalle ajamaan rallia. Mökki, matkat, kilpailumaksut ym. 2500mk

Kokosin vielä kerran sen lohkon, taas sama tulos ja siinä olikin sitten se vuosi pulkassa. n. 2000mk

 

Vuosi 2000 menikin jo paremmin.

Teimme kokonaan uuden moottorin ja ongelmat katosivat sillä. n. 10 000mk

Uusi teräsvauhtipyörä, kuparikytkin ja suorakytkentävaihteisto, tietysti iskut kytkimellä olivat melkoisia. No, vauhtipyörän kiinnitys alkoi testatessa pettää. Onneksi ainoa murhe oli kauhea kolina, pultit pilalle ja paineasetelmasta ne pienet peltilirpukat rikki. Siitä selvittiin kun tapitettiin vauhtipyörä akseliin ja ostettiin uusi paineasetelma, yht. n. 1400mk.

Koska paineasetelma ei ollut alkuperäisen tyyppinen, jouduimme soveltamaan painelaakerin toisesta autosta ja tekemään itse siihen kiinnityksen. Sillä tavalla tuli halvempi kuin jos olisi sorvauttanut sovitteen originelliin laakeriin. No, se laakerin kiinnitys sitten petti sprintissä ja kisa pilalla, nyt se sorvattu systeemi on kestänyt hyvin.

Siinä välissä ajoimme muutaman kisan ilman ongelmia ja pokaaleita tuli taas hyllyyn. 

Sitten kartturi ajoi autoa ulos tallista, ja yhtäkkiä meni moottori jumiin?!?! Kas, mäntä hävinnyt ja lohko pilalla. Onneksi kansi säilyi, ilmeisesti mäntä oli jossakin vaiheessa pudonnut lattialle tms. ja saanut pienen halkeaman. Vaihtoon meni vain, kampi, yksi kiertokanki, lohko, männät, viisi venttiiliä,,, ei mennyt kuin jotain 12 000mk...

Vuosi 2001; ei vielä mitään omituista, mutta eiköhän tähän jotakin vielä....

No tulihan sitä jotakin. Kun veimme auton dynamolle, kierrätteli säätäjä konetta ja ihmetteli että jokin on pielessä. Tarkka korvainen kaveri! Nelosen tulppa oli löysällä!! Yleensä laitan tulpat pitkällä jatkolla, mutta nelonen vaatii silloin nivelen, ilmeisesti ei ollut heti niveltä käsillä... Tarkasta aina kaikki mahdollinen viidesti!

Ja lisää löytyy, Sprintissä tempaisin vaihteiston siirtohaarukka hässäkästä palan poikki. Ei pitäisi vanhoja riuhtoa, vaan nätistä vain hivellä keppiä ja pikkirillillä kevyesti siirrellä sitä. Nyt vanhus suivaantui ja jätti ykkösen jumiin. Samalla kun ajoin auton radan varteen putosi pakoputki! Liitoksessa olevasta liukuholkista oli irronnut ruuvi! Aika sopivasti, jos vipu ei olisi pettänyt olisivat kyläläiset kuulleet melkoista mourinaa? 

Virtain F-cupissa tuli äksöniä kun veimme auton paikalle piikkipyörin ja vasta siellä aloimme vaihtaa siirtorenkaita alle. Siirtorenkaiden vanteethan ovat niin ohuita ettei pinnapultissa riitä kierre = vanteet jäävät Todella löysälle. Tähän korjauksena meillä yleensä on mukana levikelaipat. No nytpä oli unohtunut kotiin, ajelimme toista tuntia pitkin ja poikin Virtain kylää, etsimässä 500g 12-20mm prikkoja. Shell = ei ole, Neste = ei ole, muutama muu = ei ole. Aaarrrggghhh, katsastus alkaa viiden minuutin kulutta kun löydämme Rautian, isot prikat LOPPU!! No ei ihan löytyihän sieltä muutamia laatikon pohjalta,muttei tarpeeksi. Nopeasti takaisin asentamaan renkaita, eihän prikat riittäneet!! Vanne jäi aivan vinoon, mutta katsastus loppuu 10min kuluttua !!!!!!!!!!! Vauhdilla vanteet kieroon ja katsastukseen. Ehdimme onneksi juuri ja juuri.

Radiolinja rallissa Oulussa oli taas hieno meininki. Haimme paperit ja lähdimme etsimään katsastusta, aikaa oli vielä puolituntia ennen katsastuksen alkua. No, Ouluhan EI ole ihan pieni kaupunki, näin savolaisella mittapuulla. Ajoimme raskaasti harhaan, seurasimme välillä jo muitakin autoja, hei tuo menee tuonne, ja perään. Sitten totesimme että katsastus on jo alkanut, ja olemme vielä jossakin ihan pielessä. Asiaa sotki myös se ettei kukaan muukaan tuntunut tietävän missä pitäisi olla, autoja ajeli tuolla samalla virheellisellä suunnalla enemmänkin. No, sitten ajoimme takaisin kilpailukeskukseen hakemaan vauhtia, ja lähdimme jälleen (sinällään hienosti tehty tiekirja kilpailukeskuksesta katsastukseen, hyvä idea, toteutus perseestä, risteyksiä puuttui yms.). Viimein se risteys löytyi josta OLISI pitänyt kääntyä, ehdimme paikalle niin että aivan muutama minuutti ennen katsastuksen loppua löydämme paikan jonosta. HUH HUH.

Jottei elämä olisi liian helppoa, menemme ja vaihdamme piikit alle, tankkaamme, ilmaamme vielä niitä murheellisia jarruja, teemme sitä ja tätä. Aikaa kun piti olla vaikka kuinka. Sitten kilpailukeskukseen, tarkoituksena syödä. PANIIKKI !! Lähtölavalla onkin jo autoja jotka ovat vain 15 numeroa pienemmällä lähtönumerolla! Eikä meillä ole edes papereita, eikä olla syötykään!! Nopeasti haemme paperit, kaverit tekevät huoltosuunnitelmat, minä syön banaanin. Heti lähtölavalle, ja huomaan siellä etten ehtinyt vaihtaa ajokenkiä, jalassa 3cm paksulla pohjalla varustetut maihinnousukengät! Eipä meinannut mennä putkeen tämäkään, mutta siitä se muuttui sitten iloksi, ennen surua!

Sitten Kesällä auto oli hyvin testattu kahdessa aluerallissa ennen ekaa kesä Cupia. Ainoa ongelma oli että virran vähyyttä oli havaittu ennen kisan alkua, mutta se kuitattiin pitkällä seisonnalla. Sitten menimme ekalle eklle, ja virrat katosivat, auto ei lähtenyt pyörimään kuin työntämällä... Laturi total kaput...

No sitten seuraavalla eklla alkoi kaasu taas hirttämään, kuten se teki sitä myös kaikissa alkuvuoden kisoissa ja lopuissakin cupi kisoissa. Syy löytyi ennen Mikkeliä kun aloin vaihtamaan jäykempiä moottorin kumityynyjä, kuskin puoleinen oli ollut poikki ilmeisesti koko vuoden, siksi se hypyissä ylsi vaijereihin asti, ja väänsi ne... jee...

Kouvolan Cupissa ajelimme kokonaista pari kilometriä, kun vaihteistosta hajosi siirtäjä, eikä varasiirtäjää mukana...

Kouvolan kisassa päävirtakytkin hieman temppuili, sitä ei muistettu vaihtaa joten Mikkelin ek2 lla se pimahti lopullisesti, moottori sammui 11 kertaa....

 

2002, kuin olisin kokenut tämän ennenkin....

Lapinlahdelle lähdimme ajamaan ekaa testikisaa ennen A-junnu F-cuppia. Viimeisellä pätkällä kone alkoi hyytymään, ei vedä kunnolla, maaliin n. 1km, perhana, en löysää! Ja vedin kaasupohjassa kunnes rililililililililikililili..... Auto parkkiin ja katsomaan, veivi tullut lohkosta läpi.... 

Korjasimme koneen, ja menimme seuraavaan F-cuppiin. Olikohan kolmas vai neljäs ek, kun huomasin että öljynpaineet tippuvat, vaihde vapaalle ja öljynpaineen merkkivalokin syttyi. Auto taas parkkiin ja tutkimaan, ja kappas, öljynsuodatin oli lähtenyt pyörimään auki....

Taas kone varuilta auki, ja seuraavaan kisaan. Se menikin ihan kohtuullisesti.

Seuravaan kisaan ja oliko ek 3 vai 4 ja päätin että vedämpä tämän kolmosen vähän tavallista ylemmäs ettei tarvi vaihtaa turhaan kun heti on jarrutus edessä. Ja rilililililililililikilililililililililililli...... Videolla näkyy 8600 kierrosta mittarissa kun mäntä katkeaa..... Ja se siitä vuodesta, ja seuraavastakin. Lisää vasta 2004.

2004, voiko tämä olla tottakaan...

Viikkoa ennen ekaa kisaa testasimme ja kannentiiviste poksahti. Ilmeisesti osasyynä oli että kone kävi melko kuumana ekoja säätöjä haettaessa. Peruimme osallistumisen. 

Viikkoa myöhemmin olimme testaamassa uutta tiivistettä, ja kaadoin auton aika hyvään kuntoon. No, koska kannentiivistettä ei päästy testaamaan, avasin koneen ja laitoimme  liekkirenkaat tässä välissä.

Menemme ekaan Cuppiin, siellä n. 2km ja vaihteistosta irtoaa sokka... Se siitä kisasta.

Seuraavassa kisassa kilometri ekaa pätkää ja kytkimen haarukka irtoaa, sulattaa kytkimen koska jää vähän päälle. 

Päivää ennen seuraavaa kisaa imukanavaan puhkeaa reikä, vedet valuvat männän päälle. Se siitä ja seuraavastakin rallista.

Uskomattomat tapahtumat vain jatkuivat. Kokosin moottorin, laitoin pyörimään ja tyhjäkäynnillä katkesi jakohihna.... Se oli tämän auton tarinan loppu... :(

 

BMW ongelmia Endurancen parissa

Fiudesta luopuminen taisi olla oikea ratkaisu, elämä on ollut huomattavan paljon huolettomampaa Biimerin kera. Mutta jotain pientä senkin kanssa:

2005

Eka kisassa treenien jälkeen auton tarkistuksessa huomaan että takapyörä lonksuu hillittömästi. Syyksi löytyy että vetoakselia asennettaessa mutterin alla oleva prikka olikin vetarin ja navan välissä.. Se korjattiin ja kisa meni ihan ok.

Sitä seuraavassa kisassa puolituntia ennen loppua etupyörän laakeri päätti pettää, tehtaan prässäyksestä valui laakeri pois. 

Viimeisessä kisassa kesken aika-ajon meni vaihteistosta siirtäjä mutkalle ja nelonen hävisi..

2006

Eka kisa meni muuten kivasti mutta melkoista tuskailua oli moottorin ilmaamisen kanssa. Toisessa ei tainnut olla ihmeempiä mutta kolmannessa moottori otti vähän lämpöä ja halkesi kansi.. Neljännessä öljynpainemittarin nylonputki päätti puhjeta ja öljyt pihalle, onneksi juuri varikolta lähtiessä jolloin kuskille ehdittiin huutaa perään varoitus. Viimeisessä olikin takaiskareista karannut typpi ja takavaimentimet eivät toimineet ollenkaa. 

Kovin vähäistä on vielä ollut, saa nähdä miten vuosi 2007..

 

 

 

ULOSAJOT ELIKKÄS SUISTUMISET

Näitä on onneksi vähemmän. Ensimmäisessä rallissani risteykseen lähestyessä jarrutus jäi myöhäiseksi. Ehkä auto olisi vielä noussut jos olisin malttanut vedättää aiemmin, mutta en ja auto meni todella syvään ojaan. Mitään ei kuitenkaan rikkoutunut lumen ansiosta. Pokaali tästä huolimatta saavutuksena tästä F-cupin osakisasta

Seuraava olikin pahempi, into oli kovana päällä kun tauolla huomasimme olevamme F-cupin kesäisessä osakisassa viidentenä. Silloisella tekniikalla ja vasta toisessa kisassani tulos tuntui mahtavalta. Vauhdin hidasti Laitilalainen kumipuu eli puolen metriä paksu mänty. Sladi meni hieman leveäksi, ojia tiellä ei ollut vaan takapyörä osui maakiveen josta heitti perän vastakkaiseen suuntaan. Suoraan keula edellä, kaasu yhä pohjassa, kumipuuhun. Vauhtia oli vielä n. 70-80km/h.  Tolpan yläpääkin tuli 10cm ohjaamoon päin, kone kääntyi sivuun ym. Onneksi puu osui koneen ja etutolpan väliin, muuten olisi vahingot olleet vieläkin pahemmat. Onneksi etutolppa oli tuettu turvakaareen putkella. Se esti pahemmat muutokset, Autorobot hoiti loput.

Talvella yleensä tapahtuu nämä tilanteet. Näin taas OP-rallissa Iisalmessa. Pätkällä oli todellinen "reikä" johon kaikki autot joita ei varoitettu ajoivat. Niin mekin, valmis reikä oli niin syvä että aika kauan meni pois saamiseksi. Maski halkesi ja jakohihna hyppäsi lumen takia. Kisa jäi siihen mutta ulosajo oli muuten halpa.

Viimeisin ulosajo tapahtui myöskin samaisessa OP-rallissa seuraavana vuonna. Historic 96 Saab oli ryytynyt kapealle tielle. En tietysti malttanut hiljentää tarpeeksi vaan laskin täpöllä ohi. Etupyörä nappasi hankeen kiinni ja taas mahtavan syvään ojaan. Aikaa meni jotain 5-10min, mutta autolle ei muuten tullut kummempia.

Toki muutamia tilanteita on ollut näiden lisäksi, mutta niissä auto on jäänyt tielle tai lähtenyt penkasta ajamalla. Esim väärin säädetyt takajarrut aiheuttivat parissa rallissa hienoja tilanteita kun risteykseen lähestyttäessä jarrutus alkoi loivassa kurvissa. Myöskin kerran usko loppui kun kurvi alkoi kirraamaan, löin jarrua ja auto olisi sukeltanut hienosti ojaan, mutta siinä kohtaa olikin liittymä jonne auto sopi. Huh huh...

Ja tätä olen odottanutkin, pääsen tilittämään Tikun ulosajosta! Siis kun niitä ei vielä ole ollut. Sisäkurvista hieman haukotellen, sitten ulkokurviin valutellen, etupyörällä penkkaa imutellen, ja ULOS! Hihihihih..... Tikulle terveisiä. Auto säilyi onneksi aika ehjänä, vain etulokasuoja meni ihan ruttuun. Muuten ei paniikkia.

No joo, eipä tarvinnut odotella kauan että pääsi Tiku vinoilemaan. F-cupin toisessa osakisassa, luokan kakkospaikalla (pistemiehistä), 1 km ennen maalia spinnasin keskelle tietä niin että keula oli vasemmassa penkassa ja perä oikeassa..... Hyvä sijoitus Cupissa vaihtui vähemmän hyvään sijoitukseen. Viduttaa raskaasti..

Ja sitten oman seuran sprintissä, ekalla kierroksella unohdin pysähtyä Stop merkillä, toisella kierroksella oman seuran Väätäisen Antti oli ajanut penkkaan. Siinä reteesti morjestin ja heti seuraavan kurvin ajoin leveäksi, pehmeälle sudittelemaan. Siitä vimmastuin ja seuraavaan ajoin sitten tosi räpsäkästi. Perä osui penkkaan ja heitti auton ympäri niin että keula edellä sukelsin kamera miehen nenän eteen. Jeeeessssss, välillä menee hienosti......

Mikkelin cupissa ajelimme eklle 4 asti ja siellä liian laveaa linjaa niin, että takarenkaat menivät pehmeälle jossa ei mitään pitoa. Auto vain valui ojaan jossa lähes katon kautta ympäri oikealta puolen ja sama vielä vasemmalta puolen. Siinä välillä vielä osuimme keskelle kantoa, joten konekkin rikkoontui.

Heti seuraavassa kisassa Lapinlahdella ek1 meni ihan kivasti yleiskisan kakkoseksi ajoimme, vai luokkakakkoseksi? No, oli miten oli, seuraava ek2 olikin tuttu pätkä. Vedin ihan anaskina viimeiseen mutkaan asti jonka muistinkin että tiukka kuin piru, korkeintaan kakkosella, ja paskat oli tiukka kuin PIRU ja olisi pitänyt tulla ykkösellä. Keula ojaan ja siinä oltiin...

Ehkä paras ja tyhmin mälli sattui nyt tammikuussa 2004 kun testasimme uutta Evo moottoria. Tutulla testipätkällä vedin n. 130km/h hankeen josta etupyörä otti kiveen tuhoten iskarin/Wilwood satulan/alatukivarren/pitkittäistukivarren/2xuniball/raidetangon, josta lähdettiin katonkautta ympäri... Kevyiden kosketusten ja neljän rikkoontuneen lasin kautta pyörilleen syvään ojaan.... Parasta tässä oli että auto oli maalattu paria viikkoa aiemmin...