Fiat 131 Abarth
|
Fiat 131 Abarth
|
|
|
TAMMIKUU 2004 10.1. Kävimme eilen ajamassa kilpurilla seuran treenipätkällä. Omituinen kokemus, ihan hauskaa ajella, mutta kuitenkin tuskaa kun ei oikein pelannut. Aluksi säätelimme takaiskareita kohdalleen, ja ihan kivasti se takapää alkoi toimimaankin. Isompi ongelma oli moottorin ajettavuuden kanssa. Kaasun noston jälkeen uudelleen painaisu aiheutti totaalisen puutumisen. n. 0,5-1,5 sekunnin täydellinen toimimattomuus ei ollut oikein mistään kotoisin. Lisäksi etuvaimentimet pohjasivat jokaisessa isommassa töyssyssä. Myös jarrut olivat kummallisen tuntuiset, kuin olisi ilmaa vaikka ilmasimme kuinka. Kaiken päälle kannentiiviste paloi pahemman kerran. Sitten tallille tutkimaan, boxin ohjelmasta löytyi kämmi jonka takia moottorijarrutuksessa yli 5000 kierroksella meni puolet täyskaasubensasta kanavaan. Eli läpän taa, jonka avaamisen jälkeen lentää kauhea mälli bensaa tukehduttaen koneen. Jarruja tutkin ja huomasin että molemmissa etusatuloissa oli yksi mäntä jumissa sekä toisessa takasatulassa oli toinen pala jumissa. Nämä vetristelin ja sitten vielä ilmasin, ja nythän sieltä jarrujen kuumuttua löytyikin ilmaa kaikista satuloista sisemmistä männistä. Etuiskarit vaihdoimme Kittelän shimmaamiin FR8 tyyppisiin. Kannentiivisteen vaihdoin myös. Asensin myös launch control ja flat-shift systeemien napit. Näiden avulla siis voin viivalta lähtiessä rajoittaa kierrokset ennalta säädetyyn ratissa olevan napin avulla. Flat-shift systeemissä boxi tunnistaa sen että kytkintä painetaan jolloin se rajoittaa kierrokset ennalta sovittuun, tämän avulla voi vaihtaa vaihteen niin että kaasu on pohjassa koko ajan. 17.1. Ja uusi testipäivä. Illalla oli tie aurattu mutta sitten oli satanut lisää lunta, tiellä oli n. 2-3 cm pehmeää lunta. Pääsin avaamaan latua ja havaitsin että etuiskarit pelasivat hienosti, myös jarrut toimivat nyt. Moottorijarrutuksien jälkeen vetoa tuli ihan eritavallla kuin ennen, eli sekin oli parantunut, tosin ei vieläkään ihan paras mahdollinen. Launch control oli säädetty 3000 rpm joka ei ollut mistään kotoisin. Flat shift toimi jotenkin mutta viive oli liian pitkä ennen kuin veto alkoi uudelleen. Takapää pomppasi hieman hypyn jälkeen. Jostakin syystä auto savutti raskaasti sinistä??? Tauko ja säädin takaiskarin ulosjoustoa yhden napsun, laitoin launch controllin 5000rpm kohdalle. Nyt launch control tuntui hyvältä, samoin flat-shift tuntui jo paljon paremmalta, vieläkin tosin polkimen tunnistinta pitää hieman passata. Sitten lähdin toiselle kierrokselle. Flat-shiftillä kiihdytin ensimmäiseen nopeaan mutkaan jonka vedin nelosella läpi, heti perään hieman tiukempi vasen jossa keskellä mutkaa pieni notko, olin ajanut siihen koko ajan jarruttaen hieman pois, mutta tiesin että sen pystyy kyllä ajamaan nelosella täysillä läpi. Puuterilumesta johtuen olin kuitenkin tullut mutkaan keulaedellä sisään joka kerta sinä päivänä, nyt tulin lievässä luisussa jolloin takapyörät menivät pehmeälle. Havaitsin että nyt menee penkkaan, ensin löysäsin kaasua, mutta ajattelin että ainoa tapa on kaasupohjassa. Pedaali pohjaan, mutta ei enää apua, perä ottaa penkkaan ja heittää auton todella nopeasti toisinpäin ja samalle puolen keula imee sisään. Incar kamerassa näkyy että kierroksia on nelosella 5600 joka meinaa 132km/h... Sitten mennään vasen kylki edellä hankeen, vasen etupyörä löytää maakiven, kauhea pamaus ja lähdetään ilmaan, pitkä hiljaisuus ja uusi kova pamaus ja lasia tulee sisään rajusti. Kartturille tuli haava leukaan lasinpalasta, itselleni vähän alaselkään jymäytti. Sitten ikkunasta ulos, kaverit ajavatkin jo paikalle. Auto on todella syvässä ojassa pyörillään, olemme kääntyneet ilmassa katon kautta ympäri ja samalla myös pitkittäin ympäri. Auto traktorilla pois ja tallille tutkimaan vahinkoja:
Yllättäen kuitenkin auto on melko ehyt, huomioon ottaen nopeuden jolla mentiin metsään. Esimerkkeinä:
Että semmoinen testi. 30.1. Paljon on ehditty jo korjata. Kuskin etupyörän ripustukseen on vaihdettu kaikki osat luukuunottamatta jarrusatulaa joka on tulossa jenkeistä. Takalokari on korjattu ja ovi vaihdettu, myös etulokareiden halkeamat korjattu. Auton vein aamulla maalarille joka maalaa vänkärin oven ja takalokarin. Loput pitää vain fiksata paikallis korjauksin. Avasimme sitten varuilta myös kannen ja purimme lohkon. Lohko kävi tasohiottavana ja siihen koneistettiin liekkirenkaille urat. Kannestakin otin pienen siivun, tai piti ottaa mutta pitikin ottaa aika iso siivu 0,3mm jonka jälkeen ei enää otetakkaan yhtään siivua ilman että seetit pitää ajaa syvemmälle. Myös ohjaimet olivat jostakin ihmeen syystä väljät, joten niihin laitettiin koolaimet, eli kupari holkit sisään. Puristukset kohoavat nyt n. 11,9-1 tai jopa 12,0-1 jonka pitäisi riittää kunnon tehoihin. Kantta kokosin päivällä ja siinä on pakoventtiilien välykset vielä sekaisin, pitäisi ostaa jostakin muutama Peugeotin välyslevy. Sitten voisin pultata läppärungot kiinni. Korista puuttuu vielä ikkunoita ja kuskinpenkki on irti. Jarrusatulan saan kaverilta lainaan. |
|