WWW.131ABARTH.COM

Fiat 131 Abarth

                                  
Up                                   

40. OUA RADIOLINJA RALLI 10.3. , II/V F-CUP OSAKISA

Tässä vaiheessa kaikki oli vielä hyvin, EK 1 ja luokassa toisena 0,5s Permannolle jääneenä.

Tunnelmia ennen kisaa

Sää oli taas erinomainen, muutama aste pakkasta, ei lumisadetta ja taivaskin oli pilvessä. Ilo loppuikin sitten siihen, kilpailu oli niin huonosti järjestetty että kaikki kuulemani ihmettelivät miten se voi olla F-cup osakisa. Yleinen arvio olikin ettei OUAn tarvitse järjestää toista Cup kisaa.

Ongelmat alkoivat jo siinä vaiheessa kun menimme katsastukseen, olimme hienosti 15min etuajassa kun lähdimme siirtymään kuuden kilometrin päässä olevaan katsastuspaikkaan. Lähtöluettelon mukana tullut kartta loppui juuri ennen katsastuspaikan näkymistä. Ilmeisesti tämän takia kilpailupaikalla jaettiin "tiekirja" jonka avulla katsastus löytyy. Hieno idea, mutta toteutus oli pahasti puutteellinen. Kaikki kilpailijat joita jututin olivat ajaneet useita kertoja harhaan etsiessään katsastupaikkaa, viitoituksia oli jätetty merkitsemättä, osa liikennevaloista oli merkitty osa ei. Ajelimme 40 minuuttia tuota kuuden kilometrin matkaa, kunnes viimein, viisi minuuttia ennen katsastusajan loppumista löysimme perille. Katsastuksessa saimme hienon merkinnän siitä että takapuskuri puuttuu !! Seuraavaan kilpailuun onkin ehdittävä laittaa lasikuituinen kulissi paikoilleen, täysin turha viritys mielestäni.

Muutenkin kaikki huolto ajat ja siirtymät oli laskettu niin tiukoiksi että koko ajan oli kiire jonnekin. Ei hyvä. Lisäksi ajanotto mätti niin pahasti ettei häsläystä ymmärtänyt kukaan. Toivottavasti Tenab saa järjestää loppujenkin F-cupin kisojen ajanoton, heillä en ole nähnyt ainoatakaan virhettä tähän asti.

ek 1

Ensimmäinen ek ajettiin Iinatin moottoriurheilukeskuksessa, järkyttävä rynkytys pätkä. Aivan murhaa autolle, mielestäni täysin turha kieputus. Ajoin koko kolmen kilometrin pätkällä ehkä n. kaksi kertaa kaasupohjassa. Uskoin ajaneeni todella huonosti mutta silti olimme luokka kakkosia, muutaman kymmenyksen Permantoa jäljessä. 

ek 2

Tämän ekn olin ajanut takaperin viimekesäisessä aluerallissa, pätkä oli siis aika tuttu ja tarkoituksena oli ajaa sellainen kaula ettei loppu kisassa tarvitse enää hurjastella.  Laitoimme alle ensimmäiset uudet piikkipyörät mitä olemme koskaan omistaneet, ja koko ek ajettiinkin sitten hiekalla, puoli kilometriä jopa asfaltilla! Se niistä renkaista, ja kaiken lisäksi Boström ajoi meitä viisikymmenystä kovempaa ja Häkkinen kahdeksan sekuntia (!) kovempaa. Ylännekkin ajoi veti hienosti 2,6s kovempaa. Ilmeisesti (ota niistä tuloksista selvää, OUA sivuillakin olevissa tuloksissa on älyttömiä virheitä, varsinkin Häkkisen osalla) Jaetussa johdossa Häkkisen kanssa, Boström ja Ylänne hieman takana.

Muuten ek oli varsin hieno, ja vedinkin sen mielestäni ihan kivasti läpi. Ainoa murhe oli alun kovissa rytkyissä liikahtanut kone, joka aiheutti sen että kaasuvaijerin kuori hyppäsi ja kaasu hirtti jo pätkän alkupuolella sentin verran päälle, jarrutukset olivat aika erikoisia kun kone työnsi autoa koko ajan ja etujarrut alkoivat taas riivaamaan edelliskisan tavoin. Jostakin syystä jarruja piti pumpata pari kertaa ennen kuin etujarrut lähtivät mukaan. Ilmaakaan sen ei pitänyt olla koska ilmasimme jarrut juuri ennen ek ykköstä. Myöskin palojen pitäisi pysyä levyllä koska ne ovat vaihdettu juuri äskettäin.

ek 3

Tämä ek oli todella turha, ilmeisesti metsäyhtiöiden teille tehty pätkä oli n. 1km suora 90 käännös, 1km suora... Kaiken lisäksi suorille oli viritelty lumesta shikaaneja. Aivan pelleilyä mielestäni. Tulimme mukamas ihan hyvää vauhtia, mutta Ylänne (moro vaan) ruoja oli ajanut käsittämättömät 28s kovempaa tuon ekn. Toki se oli 25km pitkäkin mutta silti... Ilmeisesti yhtenä syynä oli juuri nuo shikaanit, jotka olivat syöpyneet niin että niitä ei paljoa ollut jäljellä. Itse pudotin niissä varmuuden vuoksi aika paljon vauhtia pois, kun taas Ylänne kehui ajaneensa ne lähes täysillä läpi. 

Pätkälle mahtui myös yksi kunnollinen happipaikka kun vitosella täysillä ajettavan (n. 180km/h) suoran päätteeksi oli 90 risteys alamäessä. Hieman hyppäsi silmille, pudottelin kaikkia vaihteita paniikissa alemmas apujarruksi, vetelin käsijarrullakin ja tein muutenkin kaikki mahdolliset temput jotta saisin vauhdin pois. Loppujen lopuksi pysähdyimme poikittain pehmeälle kone sammuneena, eka starttauksella köhintää... Sitten lähti ja taas matka jatkui, menetys muutamia sekunteja, ei juuri mitään onneksi. Paikassa olikin sitten BV-teamin kamera, joten sieltä tämäkin häsläys näkyy. Samassa paikassa Häkkinen menettää todella paljon aikaa kun auto sammuu ja Asconan startti hajoaa. Silti hävisimme Häkkiselle n 7s! Perhanan nopeita miehiä?!

Kolmosella peli meni mielenkiintoiseksi kun huomasimme Boströmin ojassa, hänhän oli lähtenyt jo viisi minuuttia aiemmin matkaan joten hän ei tulisi olemaan kärkikahinoissa häiriköimässä enää...

tauko

Tauolla huomasimme olevamme luokassa kolmantena ja yleiskisassa seitsemäntenä. Edellä siis Ylänne lähes puoli minuuttia (!) ja Häkkinen n. 6s. Ilmasimme jarrut vielä kerran, söin makkaran ja taas mentiin.

ek 4

Tein taktisia suunnitelmia ja tulin siihen tulokseen että nyt on ajettava kovempaa kuin vielä kertaakaan Cupin aikana. Ajatuksena oli että Häkkinen saa liian hyvän pistekertymän jos sijoitukset säilyvät, siis ainakin Häkkisestä olisi päästävä ohi. Ylänteellä ei olisi niin väliä, jos vauhti on hänellä nyt niin kova kuin oli kolmosella päätin antaa hänen mennä vaan.

Nostin riskiä reilusti ja vedin pätkää muutaman kilometrin, sitten aloin tuumailla että kyllä tästä vielä voisi kiristää vähän, kysyin kartturilta vieläkö nostetaan vauhtia. Sain siihen myöntävän vastauksen. Tulimmekin pätkän melko hienosti, muutama happipaikka sattui matkalle, kerran jopa paniikkijarrutuksessa sammui kone mutta lähti onneksi vaihteella vielä pyörimään. Tuloksena oli että olimme ottaneet kiinni Ylännettä n. 15s ja Häkkistä 9s. eli olimme siirtyneet 3s turvin Häkkisen ohi kakkoseksi. 

ek 5

Sitten tein perustavaa laatua olevan virheen. Päätimme jatkaa vielä viitosen tuolla tolkuttomalla vauhdilla. Olin jankuttanut itselleni että emme aja kisasta vaan sarjasta. Huollossa adrenaliini nousi päähän ja lähdimme eklle veren maku suussa. Ajoin pätkää melkoisella vauhdilla, pääsimme yli puolenvälin jossa alkoi kauheat serpentiinit männikössä, aivan puiden välissä. Suorastaan euforisessa tilassa poltin menemään pitkin erittäin kapeaa tietä. Sitten hyvin nopeasti, en vieläkään muista tarkkaan, vasemmalle kaartavassa hitaahkossa mutkassa etupyörä haukkasi hieman. Auto spinnasi tiellä, ja jäimme poikittain tielle penkkojen väliiin. Keula toisessa ja perä toisessa penkassa! 

Paikalla oli n. viisi ihmistä joista kaksi tuli auttamaan, toinen meni varoittamaan ja toinen alkoi tempoa perää kanssamme. Kolmestaan perän vetäminen tien suuntaiseksi, piikkirenkailla, on lähes mahdoton tehtävä. Peräämme lähtenyt kaveri sai meidät vielä kiinni, ja sieltä kartturi tuli huutaen että työnnetään auto nopeasti takaisin hankeen. Mutta kun se ei ollut hangessa ollutkaan, vain etupyörä hieman. Siis sinne se ei olisi mennyt vaikka olisimme halunneet. Revimme auton suoraan, takana tulleen incarista katsottuna aikaa oli mennyt 1,2 min + aika jonka vietimme ennen heidän tuloaan = 1 min. Lähdimme ajamaan Corollan alta pois ilman turvavöitä, tie oli niin mutkainen ja kapea etten pystynyt vöitä laittamaan, saatikka antamaan tietä takana tuleville. Pääsimme n. kilometrin kun ilmeisesti penkasta konehuoneeseen lentänyt lumi (?) aiheutti täydellisen virtakatkon. Kone sammui, rullasimme leveimmälle kohdalle mitä löytyi, ja takaa tullut meni ohi, menetimme lisää n. 10-15s. Sitten saimme auton pyörimään ja jatkoimme matkaa. Yritin kaivaa lantio vöitä esiin ajaessani, mutta eihän siitä tullut mitään. Pysäytin auton suoralle jotta sain edes lantiovyöt kiinni, menetimme 10-20s. Tämän jälkeen lähdin ajamaan laittaen samalla olkavöitä. Heti tämän jälkeen tulimmekin pätkän maaliin. Olimme jäänet luokkamme nopeimmalle 2min 34s. Moka tapahtui n. 1-2km ennen ekn maalia, niin lähellä ja silti...

Turhinta kaikessa oli että riskinottomme oli ollut aivan turha. Myöskin Ylänne oli viettänyt noin 45s penkassa ja Häkkinenkin n. 20s. Olisimme siis ohittaneet Ylänteenkin ilman mitään repimistä.

Tuloksissa jäimme  luokassa 12 sijalle. Onneksi cupin ulkopuolisia oli niin paljon mukana että saimme viisi pistettä. Tämä kuulu pelin luonteeseen, mutta ottaa se hieman pattiin silti! Onneksi auto ei mennyt rikki joten pääsemme jatkamaan kautta ilman mitään ihmeellisiä lisä hommia.